Viimein alkoi Trikken juoksu ja neiti saapui meille tärppejä odottelemaan. Hyvin onnistui taas laumaan asettuminen vaikka hormonit osaltaan jännitystä aiheuttaakin. Jännitystä aiheutti myös se tosiasia, että tärpit näyttivät ajoittuvan hyvin samoihin päiviin kuin Kingin lähtö rauniotreenikiertueelle Itä-Suomeen useamman sadan kilometrin päähän sekä tietysti samaan aikaan olisi myös Sveitsinpaimenkoirien erikoisnäyttely ja itselläni vapaapäivät kortilla. Onneksi Trikke päätti ajoittaa parhaat päivät niin, että saimme onnistuneet astutukset juuri ennen Kingin lähtöä ja me pääsimme osallistumaan rauhassa erkkariin. Nyt pidämme peukut pystyssä ja toivomme pentuja syntyväksi lokakuun alkupäivinä. Juuri ennen astutuksia kävi Kingi vielä polvien uusinta tarkastuksessa eli Hakuhauskan Cuningas-Carma PL 0/0 yli kolme vuotiaanakin.
Tänä vuonna Sveitsinpaimenkoirien erikoisnäyttely pidettiin Turussa 3.8. Appenzelleja oli ilmoitettu näyttelyyn hienosti 45. Hakuhauskoja oli mukana kuusi. Tuomarina toimi italialainen Vincenzo Del Carro. Valitettavaa oli, että osa arvosteluista jäi hieman arvoitukseksi kun kääntäjäkään ei osannut kaikkea kääntää, koska koira/näyttely termistö oli hänelle vierasta. Muuten erkkaritunnelma kehän reunalla oli kohdillaan.
Hakuhauskat erkkarissa:
Hakuhauskan Daami-Diisa PN2
Hakuhauskan Despootti-Doris VAL ERI
Hakuhauskan Gloria Gaynor JUK4 ERI
Hakuhauskan Greta Garbo JUN EH
Hakuhauskan Comea-Cosmos VAK3 ERI
Hakuhauskan Gelpo Gepponen JUK H
Kennel Hakuhauskan KASV3 KP
Seuraavana päivänä Kuopio KV:
Hakuhauskan Daami-Diisa PN2
Hakuhauskan Greta Garbo PN4
Yhden pykälän lähempänä tavoitettaan on jälleen koirakko Krista ja Kingi. Elokuun 11. päivä he suorittivat Kokemäellä PEKO-T -kokeen. Kingi on ensimmäinen tämän kokeen suorittanut appenzelli. Paljon Onnea Krista ja Kingi! Ollaan ylpeitä teistä!
Trikken juoksujen odotus poiki yllättäviä suunnitelmia, kun loppukesää ei tarvinnutkaan varata pentujen hoitoon. Hyvin nopsalla aikataululla päätimme lähteä pikku ajelulle Sveitsiin Lotzwiliin Appenzelliyhdistyksen erikoisnäyttelyyn 17.8. ja samalla piipahtaa myös Appenzellissa.
Mukaan päätimme ottaa sijoitustytöistä Rian ja iloksemme mukaan lähti myös toinen sijoitustyttö Demi sekä jo aikuisia kasvatteja Comea-Cosmos ja Daami-Diisa ihmisineen. Matkaan lähdettiin 13.8 ja kotiin palattiin 20.8. Aikataulu oli tiukka ja ajopäivät pitkiä, mutta reissu oli itselleni monella tavalla antoisa.
Viikon reissussa ehtii näkemään nuorten koirien käytöstä monenlaisissa tilanteissa. Oli hienoa nähdä miten rennosti junnut reissussa olivat. Hyvin sujui laivamatka mennen tullen. Samoin majoittumiset eri hotelleihin. Koirilla ei ollut ongelmaa jäädä vieraisiin paikkoihin odottamaan kun ihmiset lähtivät syömään. Autossa oloa tuli tietysti paljon eikä sekään tuottanut tuskaa.
Ennen näyttelypäivää vietimme mukavan vapaapäivän Appenzellissa, jonne saavuimme ukkos-sateen saattelemana myöhään torstai-iltana. Ihana oli pitkän ajon jälkeen astua sisään tuttuun hotelli Hofiin. Perjantai aloitettiin heti aamiaisen jälkeen shoppaillen uudet pannat koirille ja sitten vähän kotiin tuomisia myös ihmisille. Juustoa ja olutta nyt ainakin. Kävimme myös paikallisella eläinklinikalla, jossa eläinlääkärin valvonnassa koirat saivat matolääkkeet nieltäväksi. Mukavasti tuli tarinaa sielläkin kun eläinlääkäri kertoi nuorena tienanneensa mopoon bensarahoja myymällä appenzellin pentuja.
Iltapäiväksi lähdimme köysihissillä ylös Ebenalpille ja kävelimme sieltä alas Seealpseelle. Jälleen saimme huomata että missä vaan liikuimme koiriemme kanssa kiinnitimme ihmisten huomion, ja ihan positiivisessa mielessä. Toistuvasti kuulimme miten turistioppaat esittelivät koiriamme ryhmilleen. Illan tullen lähdimme ajamaan kohti seuraavaa hotellia aivan lauantain näyttelypaikan läheisyyteen Melchnaun kylään. Sielläkin saimme hyvin ystävällisen vastaanoton pieneen perhehotelliin.
Näyttelypäivän aamuna söimme hyvin pelkistetyn itsepalveluaamiaisen, koska lähdimme liikkeelle ennen varsinaisen aamiaisen alkamista. Tosin emäntämme pakkasi meille mukaan juuri leipomosta hakemiaan croisantteja ja toivotti onnea matkaan.
Näyttelypaikka oli paikallinen vinttikoirarata. Tilaa oli reilusti näin pienen näyttelyn järjestämiseen. Näyttelyssä oli siis vain bernhandilaisia ja appenzelleja. Tunnelma oli koko ajan hyvin ystävällinen ja rento. Tutut ja tuntemattomat tulivat tervehtimään ja juttelemaan. Kehä alkoi ja tuomarimme Marie-Louise Bill arvosteli perusteellisesti koirat. Mukana arvostelussa oli myös harjoittelijatuomari, joten ajoittain arvostelu muistutti enemmän tuomarikoulutusta kuin näyttelyä. Tämä ei ketään häirinnyt koska aikaa oli ja ainakin itse koin tämän hyvin mielenkiintoiseksi. Poiketen suomalaisista näyttelyistä tämähän ei ollut drive in-näyttely vaan kaikki saivat arvostelunsa sekä kunniakirjansa vasta koko näyttelyn loputtua. Lisäksi kehissä loppui arvostelu lounaan ajaksi eli kaikki lähtivät yhtä aikaa syömään lounaan joka oli tilattu etukäteen. Ruokailun jälkeen jatkui taas arvostelu kehissä. Ihmisten ja koirien tapaamisen lisäksi päivän kruunasi meidän tiimin hieno menestys. Koirat saivat paljon kehuja ulkonäön lisäksi luonteistaan sekä hyvästä käytöksestä. Kaikki neljä sai erinomaisen arvostelun. Cosmos oli ROP ja Ria VSP, Diisa AVK ERI3 ja Demi JUK ERI2. Kennel Hakuhauskan KASV1. Kyllä oli hymy herkässä kun päivän päätteeksi keräilimme tavaroitamme kasaan. Kiitos Tia ja Pauliina kun lähditte mukaan hullulle reissullemme ja teitte tämän mahdolliseksi.
Hotellille palattuamme tarjosi emäntämme meille oluet hienosti menneen näyttelyn johdosta ja illalla nauttiessamme illallista kävi kokki ihmettelemässä miten meillä ylipäätään on Suomessa appenzelleja ja vieläpä noin hyviä. Eihän se voitto ole näissä tärkeintä, mutta kuten eräs ystävä kehän reunalla sanoi, niin onhan se kuitenkin kivaa. Kivaahan se oli ja mukavalta tuntui, mutta vielä tärkeämpänä pidän niitä keskusteluja mitä käytiin kehän reunalla ja niitä uusia tuttavuuksia joita syntyi. Yhteistyötä kun tarvitsemme yli rajojen tämän pienen rotumme kanssa.
Kiitollinen olen ystävistä jotka tekivät matkastamme helpon toteuttaa ja saivat meidät tuntemaan itsemme ehdottoman tervetulleiksi näyttelyyn. Tälle reissulle ei kamera ehtinyt mukaan mutta kännykkäkuvia ja videopätkiä matkalta ja näyttelystä löytyy kuvasivustoltamme.
Seuraava pikku-matka ja uusi yhteistyöprojekti siintääkin jo viikon päässä.
0 kommenttia