Kuluneessa talvessa parasta on ehkä se, että se alkaa pakostakin jo pikkuhiljaa loppumaan ja kevät saapuu vaikka väkisin. Talvi on ollut itselleni pitkä ja raskas ihan töiden puolesta. Vapaa-ajat on käytetty lähinnä lepäämiseen ja ulkoiluun lähimetsässä mummokoirien kanssa. Toki on nautittu kauniista talvipäivistä ja upeista lumisista maisemista, mutta voimia on kieltämättä vienyt lukuisat erittäin huonot ajokelit, mitkä väkisinkin vaikuttavat, kun työn puolesta ajelee kaikki pikkutiet ja liukastelee pihat.
Huonot kelit on välillä ikävät myös koirien kannalta kun tiet on erittäin liukkaat ja metsässä paljon lunta. Gara on pärjännyt hyvin, mutta Bellis on välillä jätetty suosiolla kotiin, kun tiellä liukastelu eikä umpihangessa kahlaaminen kumpikaan ole enää sille hyväksi. Muuten talvi on sujunut hyvin kun kumpikaan koirista ei ole loukannut itseään ja muutenkin terveenä ollaan oltu.
Pari kuukautta ollaan nyt oltu ihan omalla porukalla. I-pentueen toinen sijoitustyttö Ilman Impi eli Tarra kyläili meillä ihan loppuvuodesta sekä F-pentueesta Femma Fiia eli Rulla vielä tammikuun puolella. Molemmat olivat vielä juoksussa täällä ollessaan, joten näiden jälkeen uskon Belliksen ja Garan arvostaneen tätä omaa aikaa. Toki on sanottava että hienosti molemmat asettuivat , juoksuista huolimatta. Tarra tuli suorastaan loistavasti juttuun mummojen kanssa, Rulla taasen tyylilleen uskollisesti himppasen karmit kaulassa uhoten, mutta pääsääntöisesti sovussa, kun ei edelleenkään tyhmä ole.
Näyttelyiden saralla on edelleen ollut hiljaista. Jotenkin kuitenkin Voittaja-näyttelyt saatiin järjestettyä joulukuussa ja näihin kekkereisiin osallistui sijoitustytöistä Hakuhauskan Janis Joplin oman ihmisensä Jennin kanssa kotiin viemisenä upeasti sekä Junior Voittaja-21 että Voittaja-21 tittelit.
Näiden jälkeen Janis sai vielä lisää upeita tuloksia tammikuussa kun Kennelliitto lausui virallisia terveystuloksia HD A/A, ED 0/0, OCD terve/terve, VA 0, LTV 0, PL 0/0. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita miten hyvältä ja makealta tämä onnistuminen ja nämä tulokset tuntuvat! Kiitos Jennille Janisin esittämisestä sekä tutkituttamisesta.
Pentuesuunnitelmia on kyselty tasaisesti. No, suunnitelmia on. Tämän enempää ei nyt oikein osaa sanoa. Palapelejä rakennetaan sukutauluista ja juoksuja odotellaan. Sitten kun joku sijoitustytöistä sopivasti juoksee, niin katsotaan mitä tehdään vai tehdäänkö mitään. Pentujen kyselijöille edelleen sanoisin että kannattaa edes pikkusen lukea niitä ”läksyjä” ennen kuin alkaa edes kysellä. Meilläkin kun aika hyvin löytyy tietoa kotisivuilta.
Jännittävää aikaa ihan itselle elellään siis meillä nyt koska yleensä mulla on ollut aika ”selvät sävelet” näiden suunnitelmien suhteen hyvissä ajoin, mutta nyt haluan pitää eri mahdollisuuksia auki, kun tilanne sen itselle sallii. Katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan. Kevät ja muuttolinnut nyt ainakin, se on varma ja ekat laulujoutsenet jo tällä viikolla huudellen lensi meidän yli.
Hauska pieni tapahtuma lenkillä: Taas kannatti kulkea nenä auki. Olen aina sanonut ja sanon edelleen, että koiralle kannattaa opettaa hyödyllisiä ”temppuja”, kuten ihmisen hajuun ja ihmiseltä haisevaan esineeseen reagointi sekä ilmaisu/nouto. Lenkillä se taas todistettiin kun saatiin yllättäen Garalle treeni pudotetusta esineestä ja sen omatoimisesta ilmaisusta. Naapurin yksin asuva mummo oli kännykkänsä hankeen pudottanut ja Gara sen sieltä kävi lenkillä omatoimisesti löytämässä. Kyllä oli mummo iloinen ja helpottunut kun palautettiin kadonnut kännykkä.
Mummon löytynyt kännykkä ja löytäjä. 
Garan toisenlainen löytö lenkillä. 
Ilman Impi ”Tarra” ja minä. 
Ilman Impi ”Tarra”. 
Gara ja paras nalle. 
0 kommenttia