Miksi harrastaa yhdessä koiran kanssa?
Harrastaminen luo pohjaa hyvälle suhteelle ja yhteistyölle koiran kanssa. Tavoitteita on hyvä olla, mutta jokainen voi asettaa itselleen ja koiralleen sopivat tavoitteet. Oikein asetettujen tavoitteiden saavuttaminen nostaa sekä koiran että ohjaajan itsevarmuutta, lisää luottamusta, motivoi ja ennen kaikkea tuottaa iloa yhdessä tekemisestä.
Oikeanlainen harrastaminen voi tuoda ihan uuden ulottuvuuden koiran kanssa elämiseen ja tarjota mielekästä tekemistä molemmille. Bonuksena saatat saada myös paljon samanhenkisiä uusia ystäviä elämääsi.
Pitää myös muistaa, että epärealistiset ja väärin asetetut tavoitteet, tai kokonaan väärä lajivalinta, voivat aiheuttaa toistuvia epäonnistumisia ja näin heikentää yhteistyötä, itsevarmuutta ja lisätä epävarmuutta sekä hävittää ilon harrastamisesta. On siis tärkeä asettaa oikeanlaiset tavoitteet sekä tarvittaessa muuttaa niitä.
Mitä appenzellin kanssa voi harrastaa?
Appenzellin kanssa voi harrastaa hyvinkin monipuolisesti. Se ei välttämättä ole ykkösrotu kisatykkiä hakiessa oikein mihinkään lajiin, mutta jos kaipaa persoonallista, vähän erilaista kaveria, jonka kanssa voi yhdessä tekemällä katsoa mihin koiralla rahkeet riittää ja paljonko itse ohjaajana saa omasta alppitorvesta irti, on appenzelli erinomainen vaihtoehto.
Onnistumisen ilo ei riipu lajista. Koiralle oman ihmisen vilpitön, iloinen ja koirastaan ylpeä kehu on paras palkka riippumatta suorituksen päämäärästä. Esimerkiksi nenänkäytössä koiran silmissä löytö on löytö, on se sitten laventelin tuoksuinen purkki, kantarelli metsässä, karannut nautaeläin, puukeppi pk-jäljellä, maalimies piilossa tai muistisairas vanhus eksyksissä.
Miksi itse olen harrastanut?
Halu tehdä asioita koiran kanssa, oppia ja onnistua, on varmasti itselläni ollut se ensimmäinen syy lähteä harrastamaan. Lisäksi halu hyödyntää koiran kykyjä ja käyttöominaisuuksia esim. pelastuskoiratoiminnassa on aina kiinnostanut itseäni. Aikanaan mukanaolo pelastuskoiraryhmässä oli itselleni hyvin opettavaista ja antoisaa aikaa. Myös pk-puolella haku- ja jälkiharrastus ovat antaneet mahdollisuuden oppia lukemaan koiraa työssään ja näkemään sen kykyjä ratkaista ongelmia.
Joskus sitä törmää ihmisiin jotka ajettelevat, että kun koiran nimi on paimenkoira, se automaattisesti osaa taitavasti paimentaa. Tai että koiralla automaattisesti on työskentelyyn tarvittavat palikat päässä. Itselläni on ollut halua oppia ymmärtämään paimennusta ja onnekseni olen saanut tietoa sekä käytännön kokemusta osaavilta ihmisiltä. Halu tuntea koiransa paremmin ja tietää mitä ominaisuuksia niillä on vai onko mitään, on itselläni ollut yksi syy paimennukseen tutustumiseen. Kuten viisaammat sanoo, menetettyjä ominaisuuksia emme enää saa jalostuksella takaisin, joten senkin vuoksi on hyvä tietää edes pintaraapaisu siitä mitä koiriemme sisällä asuu. Ainakin olen oppinut nöyryyttä tämän asian edessä. Koirat kun eivät automaattisesti osaa toimia kuten elokuvissa.
Paimennusviettiä on sanottu luonnonvoimaksi, joka ihmisen pitää saada valjastettua omaan käyttöönsä. Paimennustaipumuksia on itselleni kuvattu legopalikoiksi ja koiralla voi olla peruspalikat eli dublot sekä siitä sitten hienompia pikkulegoja aina meccanoihin asti. Syntymässä saatujen palikoiden lisäksi tarvitaan kyky rakentaa jotain niistä palikoista. Eli siitä, että koira syttyy paimennukselle, on vielä pitkä matka hyväksi työkoiraksi. Ja se että koira syttyy ei automaattisesti tarkoita että koirasta olisi työkoiraksi ja toisaalta vaikka syttyminen paimennukselle tapahtuisi hitaasti voi koirasta tulla loistava työkoira.
Omat tutustumiset paimennukseen ovat antaneet tietoa omista koiristani, tuonneista sekä kasvateista. Hyvää palautetta ollaan saatu ja mainintaa siitä miten omanlaisensa koira appenzelli tässäkin asiassa on.
Monet erilaiset harrastukset tuovat esiin koiran koulutettavuutta ja ominaisuuksia, mutta mielestäni paimennuksessa oppii näkemään sitä koiran ominta käytösmallia sekä sen sisällä asuvaa voimaa. Kun oppii ymmärtämään koiran ajatus- ja käytösmalleja paremmin pystyy niitä hyödyntämään muissakin harrastuksissa.
Tärkeä osa harrastuksissa on koirien lisäksi tietenkin myös samanhenkiset ihmiset joiden kanssa on mukava viettää aikaa. Tästä hyvä esimerkki on koiranäyttelyt, joissa on tullut paljonkin käytyä, vaikka lähtökohtaisesti sitä ei äkkiä samanlaisena harrastuksena pidetäkään kuin vaikka hakua tai agilityä. Kivassa porukassa näyttelyreissut voivat olla ikimuistoisia ja monenlaisia kehäkokemuksia on tullutkin kerättyä. Koiran ulkoisen arvioinnin lisäksi itselleni on tärkeää nähdä miten ne koirat käyttäytyvät kehässä ja ovat siellä kehän ulkopuolella. Treeniä ja yhteistyötä tarvitaan tässäkin harrastuksessa.
Näistä linkeistä voit lukea lisää mainituista harrastuksista:
Koiraharrastukset (Kennelliitto)