Pitkän linjan sveitsiläisen kasvattajan kuvaus appenzellinpaimenkoirasta
(vapaa käännös saksankielisestä tekstistä)
Luonne ja ominaisuudet
Sen joka hankkii appenzellinpaimenkoiran pitää olla tietoinen siitä, että on valinnut eloisan, vilkkaan, joskus kiihkeän mutta sitäkin uskollisemman ja omistautuneemman koiran. Omistajan on kuitenkin myös huomioitava että tämä rotu tarvitsee johdonmukaisen koulutuksen. Juuri tämä seikka on erittäin tärkeä tämän itsenäisen koiran kohdalla. Jos appenzellinpaimenkoiralle tätä ei tarjota, se ottaa itselleen johtajan aseman. Elohopea on oikea ilmaisu rodun temperamentille ja siitä koiralla riittää vaikka jaettavaksi. Appenzellin valtavalla ponnistusvoimalla on se jo monesti toivottanut tutut tervetulleeksi kivuliaalla leukaosumalla. Appenzelli on myös erittäin sisukas ja peräänantamaton ja sillä on hyvä havainnointikyky. Koira on myös hyvin sopeutuvainen. Koulutuksessa appenzelli tarvitsee useimmiten vain lyhyitä komentoja ja se oppii erittäin nopeasti. Rangaistuksiin se reagoi huonosti. Ääritapauksissa se vetäytyy tai rupeaa jopa aggressiiviseksi. Useimmat appenzellit rakastavat vettä mikä voi johtaa jopa siihen, että se ei enää halua tulla pois vedestä.
Työkoira
Siitä lähtien kun on ollut koiraurheilua, on myös appenzellinpaimenkoira ollut kärjessä mukana. Yhdentekevää on, onko koira seura-, suojelu-, katastrofi-, agility-, toko- , terapia-, opas- tai kuulokoira. Ei varmaan ole mitään lajia, johon ei jo ole onnistuneesti koulutettu ainakin yksi appenzellinpaimenkoira.
Yllättävimmältä näyttää silti todellisuus tänä päivänä. Aina vaan näyttää siltä, että monet kouluttajat ovat ”ylityöllistettyjä” appenzellin kanssa. Helposti käy niin, että puhutaan petollisesta, jopa tyhmästä appenzellista. Vain siksi, että ei ymmärretä, mitä koira haluaa viestiä. Se alkaa jo pentuleikkiryhmissä. Appenzellin pentu on kiusaaja. Se ei seurustele ikäistensä kanssa erityisen hellästi tai nätisti. Koulutuskurssilla appenzelli erottuu yleensä joukosta, koska se harvoin jaksaa istua hiljaa ohjaajansa vieressä. Odottaminen on appenzellille vaikea tehtävä. Nuoret appenzellit tarvitsevat paljon vaihtelua koulutuksessa. Sitten kun koira on hieman vanhempi ja omistaja haikailee harrastuskoiran koulutuksen perään, tulee yleensä koiran nopea kyky ymmärtää asioita esteeksi/haasteeksi. Appenzelli on erittäin hyvä tarkkailija, ja oppii nopeasti ulkoa. Pian käy niin, että koira on ikävystynyt. Sitten se purkaa turhautumisen usein kovaäänisesti ja röyhkeästi. Voi myös käydä niin, että koira puree ohjaajansa käsivarteen. Juuri urokset usein purkavat turhautumistaan toisiin uroksiin. Appenzellin voi hyvin nopeasti ja helposti innostaa työhön. Sille ei ole niin väliä mitä työ on, tärkeämpää on että appenzelli voi tehdä sitä isännälleen ja isäntänsä kanssa. Appenzellin työinnon asianmukainen kanavoiminen vaatii intuitiota ja hienotunteisuutta. Täytyy herkästi tunnistaa milloin on aika hillitä intoa.
Rodun virallinen rotumääritelmä löytyy täältä.
