Loma. Kyllä. Eikä yhtään liian aikaisin. Takana on paljon voimia verottaneita asioita viimeiseltä vuodelta, mutta nyt on aika keskittyä laatikkolomaan Coran kanssa. Lauantaina kävimme Coran meille hakemassa. Etukäteen pientä pohdintaa herätti Garan suhtautuminen tilanteeseen, se kun ei ole aikaisemmin vastaavaan tilanteeseen joutunut eivätkä Cora ja Gara ole toisiaan ennen nähneet. Onneksi voin taas olla erittäin ylpeä laumastani, kun sunnuntai iltaan mennessä koko 7 koiran lauma pystyi viettämään aikaa yhdessä. Tätäkin kirjoittaessani kaikki koirat nukkuvat ympärilläni samassa huoneessa. Cora on asettunut rauhassa taloksi, ulkoilu ja uni maistuu, samoin ruoka. Tosin sen verran vatsa painaa, että ruokaa ja ulkoilua otetaan molempia jo pienemmissä erissä, mutta usein.
Noin viikon kuluttua odotamme pentujen syntyvän. Aina se vaan jännittää mitä sieltä laatikkoon ilmestyy ja sujuuko kaikki hyvin. Nyt on syntymässä ensimmäinen pentue, jossa molemmat vanhemmatkin ovat tähän samaan laatikkoon syntyneet. Molempien pentutestit olen nähnyt ja molemmista olen alusta asti tykännyt, ja tykkään edelleen. Samalla siinä on se kolikon toinen puoli eli tiedän niistä ja niiden taustoista paljon, välillä tuntuu, että liikaakin. Tieto kun joskus lisää sitä tuskaa. Välillä tuntuu, että olisi vaan helppo laittaa pää pensaaseen ja ajatella kuten monet pennun kyselijät edelleen tuntuvat ajattelevan eli jos mitään ei tiedetä niin mitään negatiivista ei ole. Edelleen muistan hyvin yhden kyselijän, joka olisi alkuun halunnut pennun C-pentueesta, mutta kun kerroin mitä vikoja pentueen vanhempien taustoista löytyy, hän totesi että Ässä vaikuttaa niin huonolta, että sitä ei olisi koskaan pitänyt jalostukseen käyttää, mutta Cresta taas vaikutti kivalta. Se kun on tuonti eikä sen taustoista ole läheskään niin paljon tietoa kuin Ässästä. Ei hänelle sitten meiltä pentua lähtenyt, sen verran pikkumainen olin, että moisista kommenteista nokkiini otin, eikä hän sitten edes noin huonon uroksen jälkeläistä olisi halunnut. Ja nyt olen tietoisesti tehnyt yhdistelmän jonka sukutaulussa tämä sama ”huono” uros löytyy sekä emän että isän puolella. Kaiken lisäksi toivon että tulevat pennut perivät tämän lauantaina 11 vuotta täyttävän hienon uroksen ominaisuuksia. Me ainakin juhlistamme omaa aarrettamme ja kiitämme onneamme, että Ässän olemme saaneet sekä olemme iloisia kaikista sen hienoista jälkeläisistä, joista Cora on yksi ja Elvis taasen Ässän tyttärentyttärenpoika.
Toiveissa siis hienoja pentuja tälle omintakeiselle makeiselle, kuten Coran isäntä sitä tässä kerran tavatessamme kutsui, ihan rakkaudella uskoisin. Ja etsinnässä erityisen hyviä, aktiivisia ja huumorintajuisia koteja näille mahdollisesti paukkukarkkeja muistuttaville mukeloille.
0 kommenttia