Lentäen Saksaan ja takaisin

Saturday 7/31/10 time 4:55 PM

Keskiviikkona 21.7. lensiin siis Frankfurttiin pennun hakuun, jossa ystävämme Tom oli mua vastassa. Noin puolentoista tunnin ajomatkan jälkeen pääsin taas näkemään ihanat 8 viikkoiset pentuset, sekä tietysti Karinin, pojat ja Nelen. Jäljellä oleva ilta meni nopeasti syödessä ja kuulumisia vaihdellessa sekä pentuja paijatessa. Pennut olivat kasvaneet hurjasti 3 viikossa ja painoivat nyt 5-6 kiloa.

Torstai aamuna aikaisin söimme aamiaisen ja pakkasimme Nelen ja pennut autoon. Ajoimme eläinlääkärille, jossa pennut saivat sirut ja saksalaiseen tapaan ensimmäiset rokotukset. Kuumuudesta huolimatta matka sujui aika hyvin pienen pentu-kiljunnan säestyksellä tosin. Eläinlääkärin toiminta pentujen kanssa oli hyvin nopeaa eikä siinä paljon leperrelty, joten nopsaan olimme jo kotimatkalla. Kyseinen lääkäri kuulemma normaalisti toimii hevosten kanssa, mutta oli nyt paikkaamassa toisen kesälomaa pieneläin puolella. Tämä selittänee hieman roskeja otteita. Joka tapauksessa oli hieno tilaisuus päästä mukaan pentujen eläinlääkäri matkalle.

Pienen levon, pentujen hoidon ja kahvin jälkeen minä ja Karin lähdimme vähän shoppailemaan tuliaisia, katselemaan kaupunkia ja lopuksi aivan ihanaan ravintolaan kaupungin ulkopuolelle syömään hyvää paikallista ruokaa sekä tietysti juomaan iso tuoppi olutta. Kotona meitä odotteli ihanat ja päivästä aika väsyneet pennut. Itselläkin uni maittoi, päivä oli ollut kuuma ja pitkä, tosin erittäin mukava sellainen.

Perjantai aamu valkeni onneksi hieman viileämpänä. Tänään Jandeille oli tulossa paikallinen sennenyhdistyksen jalostustarkastaja katsomaan pennut, jonka jälkeen pennut saavat muuttaa uusiin koteihinsa. Itse odotin jännittyneenä hänen vierailuaan ja kommentteja pennuista. Ensin piti hoitaa rutkasti paperi töitä ja sen jälkeen hän pääsi käsiksi pentuihin. Eli jokainen pentu tutkittiin yksitellen, hampaat, napa ja häntä sekä tietysti pentu noin kokonaisuutena. Kaikki muut pennut olivat pöydällä vieraan käsittelyssä reippaan ja rohkean oloisia, pussailivat ja heiluttivat häntäänsä, paitsi meidän Bellis, kukka-kaunokainen, joka on vähän ujo ja herkkis sekä siskonsa Belfana, joka jää äitinsä helmoihin Karinin suosikki pentuna. Nämä kaksi tyttöä hivenen epävarmoina koittivat peruutella ja murisemalla saada epäilyttävän tädin jättämään heidät rauhaan. Tarpeeksi pelottavia eivät tytöt olleet vaan reippaasti tuli heidänkin hampaansa katsottua. Jalostustarkastajan tuumasi asian jonka jo tiesimmekin, eli nämä kaksi tarvitsevat muita enemmän harjoitusta käsittelyssä. Iloinen hän oli mm. pentujen hännistä, jotka kaikki olivat hänen mielestään hyviä. Omasta mielestäni parhaat hännät olivat pienillä nartuilla, Briskalla ja Belfanalla. Uroksista varmaankin Bambamilla. Oma ehdoton suosikkini näistä pennuista on Bilbo! Hän on aivan isänsä kopio!!! Kaunis hyvä rakenne, todella kauniit värit ja mukavan oloinen luonne! Bilbo lähtikin näistä pennuista ensimmäisenä uuteen kotiinsa ja minulla oli onni tavata myös Bilbon uusi perhe. Oikein mukavia ihmisiä, joilta on hiljakkoin kuollut koira, appenzellimix 17 vuotiaana. He olivat todella onnellisen oloisia saadessaan Bilbon kotiin. Eikä tuntunut Bilbollakaan olevan mitään sitä vastaan, tuntuivat hyvin sopivan toisilleen :)

Illalla kun pakkailin tavaroitani ja tietysti Belliksen tavaroita, iski itselle yllättäen kova koti-ikävä. Ajattelin jo mitä kaikkea uutta ja kivaa Iita tulee seuraavina viikkoina Bellikselle opettamaan, kunhan nyt ensin tutustuvat toisiinsa ja rakentavat hyvän luottamuksen välilleen.

Lauantai aamu oli täynnä jännitystä ja aamiainenkin jäi melko heikolle. Lähdimme hyvissä ajoin ajamaan kiljuvan Belliksen kanssa kohti Frankfurttia. Lentokentän vilinässä pentu rauhoittui oman laukkunsa perukoille katselemaan ihmisiä. Lento sujui paremmin kuin hyvin ja laskeuduimme Helsinkiin väsyneinä, mutta onnellisina. Onnellisin taisi kuitenkin olla Iita, jonka pitkä odotus palkittiin, tästä voi heidän yhteinen taival alkaa.

Kiitos Karin ja Tom!

Alpenhirtsien Ammu-leiri

Wednesday 7/21/10 time 12:16 PM

järjestettiin Lieksassa 16.7.-18.7. Savelan tilalla. Mukana oli toistakymmentä appenzelliä omistajineen. Olosuhteet leirin järjestämiseen olivat loistavat ja ilmat suosivat innokkaita leiriläisiä. Mukavan yhdessä olon lisäksi leiri oli täynnä harrastustoimintaa. Heti saapumispäivänä aloitimme jäljestämisellä, johon saimme oppia ja kommentteja Timo Vähäkoskelta. Timo on tehnyt työuransa rajavartiossa koiraohjaajana, kouluttaen itse useita virkakoiria. Kiitokset Timolle, joka uhrasi oman viikonloppunsa opastaen meitä.

Lauantaina koirat pääsivät tekemään tuttavuutta lehmien kanssa. Lähemmän tuttavuuden tekeminen ei näille appeille tuottanut ongelmia. Suurinta eroa koirien käytöksessä aiheutti varmasti koulutus, vanhemmilta koirilta oli selkeästi koulutuksella saatu kitkettyä pois sellaista käytöstä joka nuorilta villikoilta irtosi nopeammin. Mielestäni myös nartut suhtautuivat lehmiin harkitsevammin kuin urokset.

Tämän jälkeen pääsimme seuraamaan IPO-koetta Lieksan keskustan tuntumaan. Koska laji on meille suht tuntematon saimme kysellä lajista maalimiehiltä tarkemmin. Meidän pikku-Ässä pääsikin oikeen "testiin" maalimies Esko Nykäsen kanssa. Kivaa näytti koiralla olevan.

Ruokailun jälkeen painuimme taasen metsään jälkeä tekemään. Järjestään saivat appenzellit kehuja nenän käytöstä :)

Illalla vielä saunottiin ja grillattiin, juttua riitti päivän tapahtumista pitkälle yöhön.

Sunnuntaina saivat koirat vielä kokeilla paimennusta uudelleen "tuoreilla" lehmillä. Tämän jälkeen siirryimme loppupäiväksi haku-metsään. Ai että oli mukavaa treenata koko päivä hakua appe-porukassa! Kiitokset kaikille mukana olleille :D

Mainittakoon vielä että leirin aikana tilalle syntyi uusi lehmävasikka :) Tämän kunniaksi isäntämme Hannu Tukiainen teki meille maittavaa uunijuustoa ternimaidosta eli sonnin töyssyä. Lieksassa kun olimme tarjottiin meille myös lanttukukkoa, joka oli oikein maittavaa.

Kaunis kiitos Tanjalle ja Hannulle leirin järjestämisestä :D

ps. kuvia leiriltä tulossa myöhemmin.

Kotona ollaan...

Wednesday 7/7/10 time 3:20 PM

Matka oli oikein onnistunut, vaikka WW-tittelit jäikin saamatta. Sehän ei tietenkään ole meidän vika, jos tuomari ei ymmärrä hyvän päälle ;) Ässän titteli oli aivan sillä hilkulla, mutta kakkoseksi jäätiin. Kotiin tuli excellent ja vara-cacib :) Pata sai myös excellentin ja oli junnujen 3. Ylpeä olen molempien poikien esiintymisestä kehässä ja kehän reunalla. Varsinkin Pata yllätti positiivisesti olemalla hiljaisempi mitä pelkäsin! Suomalaisedustus paikanpäällä oli runsas ja tasokas, neljästä tittelistä kolme lähtikin Suomeen :D Näyttelyn järjestelyistä mainittakoon, että koko alue näytti hyvin siistiltä vielä viimeisenä näyttelypäivänäkin. Niin parkkipaikat kuin kehätkin olivat reilun kokoiset ja sijaitsivat väljästi. Kiitokset vielä kaikille mukana olleille mahtavasta seurasta!!!

Tanskasta matkamme jatkui vain oman perheen voimin kohti Saksaa, Prosselsheimia ja Janden perhettä. Maanantai-iltana pitkä ajomatka palkittiin, kun Jandejen pihalla meitä tuijotti 7 uteliasta appenzellin alkua. Väsymyksestä huolimatta jaksoimme istua ihastelemassa Nelen ja Ässän 5 viikkoisia pentuja, kunnes pimenevä ilta ajoi meidät sekä pennut sisätiloihin odottamaan uutta aamua. Tiistai kului tiivisti pentuja seuraillessa sekä Karinin ja Tomin kanssa jutellessa. Iita, joka oli odottanut koko pitkän matkan kärsivällisesti päästäkseen näkemään oman tulevan koiransa, istui aamusta ensimmäisenä paijaamassa pikku-pentuja. Välillä piti tietysti käydä syömässä paikallisia herkkuja sekä viilenemässä sisätiloissa, sillä yli 30 asteen helle helli meitä koko Saksassa olo aikamme. Keskiviikkona tapasimme pari tulevaa appenzellin omistajaa, kun kahden pennun tulevat omistajat saapuivat Jandejen luokse nähdäkseen pentujen lisäksi Ässän. Oikein olivat mukavan oloisia nuoria ihmisiä, toivottavasti saavat paljon ilon hetkiä pentujensa kanssa. Meillä itsellämme oli pohdittavana oman pennun valinta, joka nyt sitten kallistui Belliksen suuntaan. Bellis vaikuttaa ehkä hivenen rauhallisemmalta kuin siskonsa Belfana, mikä olisi Iitaa ajatellen helpottava tekijä tulevaisuudessa. Kaksi päivää on kylläkin aivan liian lyhyt aika seurata pentuja, mutta toivon jotain pennuista nähneeni. Parin viikon päästä pitäisi sitten jo lennellä takaisin hakemaan tyttöä kotiin. Ihanaa oli seurata miten rauhallisesti Ässä ja Pata olivat pentujen kanssa. Pata oli erityisen kiinnostunut olemaan pentujen kanssa, puhdistamaan ja tutkimaan moisia ihme palleroita. Ässä katsoi asiakseen isänä myös hivenen puolustaa pentuja aivan vierailta ihmisiltä, mutta asettui aikansa kurmutettuaan nätisti näytille pentujen keskelle.

Keskiviikkona teimme aamukävelyn koirien kanssa läheisellä viinitarhalla, jossa maisemat olivat aivan ihanat. Viiniköynnöksiä kasvoi joka suuntaa aina silmänkantamattomiin. Myöhemmin päivällä Tom vei Iitan melkein 2 tunnin mittaiselle moottoripyöräajelulle, josta moni poika olisi varmasti kateellinen. Illemmalla vierailimme Karinin kanssa lähikylässä syömässä jäätelöä ja katselemassa paikallisten talojen kauneutta sekä kukkaloistoa. Torstaiaamuna jätimme haikein mielin pennut laatikkoon ja aloitimme kotimatkan. Iitaa ainakin vaivasi jo pikkuruinen koti-ikävä.

Lukuunottamatta yhtä 3 tunnin stauta, ajomatkamme Malmöhön sujui hyvin. Hotellissa nukutun yön ja hyvän aamiaisen jälkeen suuntasimme Tukholmaan. Jo lähes perinteeksi muodostunut tauko Brahehusilla ja illalla laivaan. Koirat käyttäytyivät matkaväsymyksestä huolimatta aivan esimerkillisesti tupatentäynnä olevassa laivassa ja lyhyeksi jääneen yöunen jälkeen ajoimme aamulla kotiin nukkumaan.

Kuvia matkalta on jo laitettu kuvasivulle; All kind of photos ja pentujen omaan kansioon lisätään 5 viikkoiskuvia varmasti jo tänään illalla :D

Alla on linkkejä joitas löytyy paaaljon kuvia pennuista ja jokusia kuvia myös WW-2010 näyttelystä Tanskasta

http://mojala.kuvat.fi/kuvat/Pentukuvia%202010

http://mojala.kuvat.fi/kuvat/Maailmanvo ... ska%202010

Pientä lämmön nousua

Friday 6/18/10 time 12:19 PM

Eli havaittavissa nousevaa matkakuumetta! Tanskan WW-2010 näyttely lähestyy ja matkajärjestelyt ovat aika hyvällä mallilla. Ihmisten ja koirien passit pitäisi olla kunnossa, tai koirilta siis puuttuu vielä viimeiset madotukset. Ne pitääkin hakea vasta lähtöpäivänä, jotta ovat voimassa vielä kun tulemme takaisin. Rokotuksia kun haimme löytyi Padan oikeasta korvasta rikkoontunut tärykalvo. Onneksi nää luupäät tulee aina tutkituksi vaikka mitään näkyvää vikaa ei olisikaan. Korvasta ei onneksi löytynyt bakteereja eikä hiivaa, joten uinti ja haukku kiellolla selvitään ainakin toistaiseksi. Mikä lienee tikku tai ötökkö korvaan mennyt???

24.6. nousemme siis laivaan suuntana Tanska ja sieltä 28.6. jatkamme matkaa Saksaan ihastelemaan Nelen ja Ässän pentuja. Tämä lienee meidän matkamme kohokohta. Janden perheen vieraina vietämme pari päivää pentuja tarkkaillen ja paljon kuvia ottaen. Pentujen kuva-albumiin on nyt lisätty kuvia 3 viikkoisista pennuista, jotka ovat saaneet jalat alleen :)

Tottis-saralla Ässä treenailee hyppyestettä ja noutoa, Pata keskittyy ohjaajansa kanssa keskittymiseen :) Että voi olla vaikeeta yhdistää ajatus ja tekeminen! Koiraan olen tyytyväinen, vielä kun saan itseni toimimaan. Onneksi edistystä tapahtuu kokoajan, joten motivaatio säilyy hyvänä :D

Haku-treeneistä Pata nyt siis korvansa takia tauolla. Ässä ja Mika teki viimetreeneissä avoimessa maastossa hienoja eteneviä pistoja, mukavaa katella ku koira toimii. Ja se haukku KUULUU! Maalimiehet kaipailivat korvatulppia :)

Vihdoinkin

Wednesday 6/9/10 time 12:20 AM

oli kaikki voikukkaset oikeassa asennossa lauantaina 29.5. kun Mika ja Ässä marssivat Kalevi Leväsen tuomaroimaan BH-kokeeseen. Koe meni mallikaasti läpi vaikkei se Ässältä paras mahdollinen suoritus ollutkaan. Se verran tilanne oli kuitenkin Mikaa jännittänyt että Ässä nosti hiukan liikaa kierroksia purkaen itseään haukkumalla joissakin liikkeissä ja ottamalla muutaman ylimääräisen appe-pompun juosten seuraamisessa. Muuten sekä ohjaaja että koira saivat ansaitut kehut tuomarilta. Virettä ja viettiä löytyy, tekeminen on voimakkaan näköistä. KYLLÄ MÄ OON NIISTÄ NIIN YLPEE :))   Tuomari sanoi myös että sääli ettei appenzellejä näy kokeissa enempää kun on niin kivan oloinen koira :)  Nyt vaan nokka kohti uusia haasteita!

Padan tottistelut kentällä on vaihteeksi sujunut hyvin, siis myös kouluttajan mielestä :)  Mun itteni pitää vaan muistaa R A U H O I T T U A ja kävellä hitaammin niin Pata keskittyy paljon paremmin tekemiseen. Nyt ollaan aloitettu paikallamakuun treenaus kentällä ja se poiki hauskan lieveilmiön viime maanantaina. Pata meni suoraan paikallaoloon ja olikin rauhassa maassa kunnes välillä vapautin sen ja käskin uudestaan maahan. Pata oli jo niin tympääntynyt makaamaan, että alkoikin tarjota seuraamista maassa olon sijaan. yhdistäen nämä kaksi asiaa koira alkoikin ryömiä vieressäni kun yritin jättää sitä paikalleen maahan. Pata on aina ollut loistava yhdistelemään asioita :D

Saksassa Ässän vauvat voivat hyvin äitinsä hellässä hoidossa. Pennuilla on silmät jo auki ja pienet päät heiluvat ylhäällä. Me koitamme seurata pentujen kasvua ja kehitystä tiiviisti sähköpostin ja valokuvien välityksellä. Kovasti odotamme matkaamme Tanskan maailman voittajanäyttelyn kautta Saksaan katsomaan näitä ihania ja ihmeellisiä pentuja :D

Pennut syntyi

Wednesday 5/26/10 time 11:14 PM

siis tänään on Ässästä tullut iskä, MAHTAVAA! Saksanmaalla päivänvalon näki 4 narttua ja 3 urosta, jotka ovat kaikki hyvissä voimissa. Nele-äippä voi myös hyvin ja hoitaa jo kokeneesti vauvojaan  :)

On tää niiiin huisin jännää alkaa seuraamaan pikku-Ässien kehitystä, mitäköhän niistäkin marsuista kasvaa :D

Kuvat vastasyntyneistä löytyy NEWS osiosta.

Ässä on ylpeä lapsistaa, kuten myös tämän vuoden näyttely avauksestaa Helsingin KV näyttelyssä 23.5. Ässä oli ROP :) Ryhmäkehässäkin päästiin 7 parhaan joukkoon! Pata oli samaisessa näyttelyssä JUK4 saaden EH:n

Maanantain tottistelut sujui molemmilla ihan kivasti, Ässällä hienosäätöä BH:ta odotellessa ja Padalla uutena eteenmeno.

Hellettä pukkaa...

Tuesday 5/18/10 time 1:35 PM

... Ja karvaa lähtee! Pitkä ja kylmä talvi sai meidän perheen eläimet hankkimaan itselleen mahtavan muhkean turkin ja pitämään sen päällään pitkään ja hartaasti. Mäkin olen luullut omistavani todella rotevan appepenikan... Sitten tuli helle ja varsinkin Pata on joutunut lähes shokkiin tästä lämmöstä. Viime päivinä on harjattu ulos uskomaton määrä pohjavillaa ja Pata alkaa näyttää ihan normikokoiselta appelapselta :) Ässä ja Pata ovat sitä mieltä että nyt ei oikein voi tehdä muuta kuin nukkua sisällä tuvan lattialla viileimmässä nurkassa tai maata ojassa kyljellään. No, meillä on koirat aina tottuneet niin viileää, että jo "tavallinen" huonelämpötila on niille "kuuma".

Torstaina 13.5. uhmasimme Padan kans hellettä Raisiossa TPH:n Hela Hau- mätsärissä hienolla menestyksellä. Pata oli isojen pentujen 2. saaden paljon kehuja :)

Sunnuntaina 16.5. Pata oli ainoana appenzellina ilmoitettu Mynämäen kaikkien rotujen näyttelyyn. Siellä tuomarina oli Zsolt Lokodi, Romaniasta. Kehässä Pata esiintyi nätisti ja liikkui hyvin. Tässä Padan arvostelu; Very nice dog. Excellent head. Correct tailset and well carried tail. Good energic movement. A little narrow in back feet. Tuloksena ROP ja SERT :D  Helteestä huolimatta odotimme ryhmäkehänkin, jossa kävimme lähinnä säheltämässä. Hyvää harjoitusta kuitenkin.

Maanantaiset tottistelut kentällä olivat ukkosen säestämät ja sopivasti meidän vuorolle taivas repes! Vettä tuli ihan saavista kaatamalla. Ja tunnelmaan sopivasti meidän suoritus meni hyvin alavireisesti... Pata yksinkertaisesti kieltäytyi tekemästä. Alkuun seuraaminen meni jotenkuten, vire oli huono ja kontakti putoili, liikkeestä istuminen vaati kaksi käskyä ja maahan meno vaati jo käsi avun. Lopuksi sain sentään aikaan pari askelta melko hyvää seuraamista ja vähän riehumista palkaks. Sen verran jäi kaivelemaan että piti vielä kotona ottaa vähän tottista ja tulihan sieltä esiin taas parempaa Pataa. Taasen pitää katsella peiliin ja miettiä mikä kentällä meni pieleen....

Ässä teki kentällä Mikan kanssa lähinnä jääviä liikkeitä ja päinvastoin kuin Pata, Ässä oli vähän liiankin kovassa vireessä. Sitä se teettää kun yksikin kerta kentällä jää väliin.... hyvä että intoa riittää, ei tarvi motivaatiota kaivella mistään.

Toisin kun koirat, meillä kissat nauttivat alkaneesta kesästä ja lämmöstä :D  Kisu-mummon kunto vaan välillä huolestuttaa, mutta ihmeen reippaana vielä köpöttelee ja tyytyväisenä kömpii iltaisin sänkyyn nukkumaan.

Saksanmaalla tulee Nelellä kohta 8 tiineysviikkoa täyteen ja jännitys senkun tiivistyy... pikku-Ässiä odotellaan jo kovasti :D

Odottavan aika on pitkää... vai onko?

Monday 5/10/10 time 11:00 PM

Tänään sain viestiä Saksasta, siellä Nelen odotus etenee hyvin ja tulevan äidin ruokahalu on valtava! Eipä tuossa Nelen ruokahalussa muutenkaan mitään vikaa ole, ahne on niinkuin appenartut yleensäkin. Pikkusen alkaa jo itseäkin jännittää mitä sieltä sitten aikanaan maailmaan tupsahtaa. Odotetaan, odotetaan...

Sitten odotetaan ens sunnuntaita jolloin Pata pyörähtää kehässä Mynämäellä, yksinään saa poika polo pyöriä, ainoana appenzellinä. Toivotaan että laatu korvaa määrän :)

Hissukseen odotellaan myös Ässän tulevaa Bh-koetta, nyt näyttää hyvältä, muttei nuolaista ennen ku tipahtaa...

Eläähän pitäisi tässä hetkessä, eikä tulevassa! Ja juuri tässä hetkessä olen oikein tyytyväinen Padan esitykseen tänään tottis kentällä :D Pata teki ihan kelpo seuraamista, hyvän liikkeestä istumisen ja liikkeestä maahan menon. Tosin kouluttajan kommentina tuli että maahan meno oli hiukan hidas ja koira vähän vinossa maassa, mutta kelpaa mulle :) Padan keskittyminen häiriössä on ihan veitsen terällä, joten tähän päivään pitää olla tyytyväinen!

Elämän Kevät

Wednesday 4/28/10 time 6:44 PM

Viime viikonloppu vietettiin siis Peko-leirillä Kruusilassa, Salon seudulla. Aikamoisessa nosteessa ajeltiin sunnuntaina kotiin, minä, Mika, Ässä ja Pata. Leiri oli meidän osaltamme oikein onnistunut. Perjantaina majoittautumisen ja iltapalan jälkeen jokainen haku-ryhmäläinen sai kertoilla itsestään, koirastaan ja toiveistaan kouluttajalle. Meillä kouluttajana toimi kennel Musanterin Heidi Helin. Tämän jälkeen tulikin jo äkkilähtö "etsintään", eli meille oli tehty miljööbaana Maxitin Vetonit tehtaaseen. Reilun tunnin könyäminen tehtaan pölyisissä uumenissa, ylös alas ritilärappuja takasi hyvät yöunet sekä koirille että ohjaajille.

Lauantaiaamuna aamiaisen jälkeen n. klo. 8.00 suuntasimme metsään. Päivän aikana saimme tehtyä kaksi kierrosta treeniä jokaiselle koirakolle. Toisten koirista ja treeneistä tuli opittua uutta ja omista sai hyvää kommenttia sekä vinkkejä tuleviin treeneihin. Ässän ja Padan suorituksista olin oikein iloinen, kumpikin esiintyi edukseen. Molemmat saivat kehuja erityisesti hyvästä haukku-ilmaisusta. Maalimiehet alkoivat nopeasti pyytelemään palkkakipon lisäksi eareita, varsinkin Ässän kohdalla ;D Padan ääni vielä vähän häviää isoveljen äänelle. Siinä klo 18 aikoihin lähdimme päivään tyytyväisinä syömään ja saunaan. Ruoka maistui ja saunan lauteilla vaihdettiin päivän kokemuksia raunio- ja jälkiryhmäläisten kanssa.

Sunnuntaina ehdimme tehdä vielä yhden tehokkaan treenikierroksen metsässä, sitten syömään ja kuulemaan leirin yhteenvetoa kouluttajilta.

Kiitos Heidille antoisasta viikonlopusta ja tietysti Salon Peko-porukoille leirin järjestämisestä.

Sitten odotetut ILO-UUTISET Saksasta. Ässän kevätkylvöt on itänyt, Nele on maanantaina ultrattu tiineeksi :D Nyt siis odotellaan pikku-Ässiä syntyväksi touko-kesäkuun vaihteessa :)

Maanantaina käytiin tietysti myös kentällä tottistelemassa. Ässä teki täydellisen paikallaolon vaikka koko kenttä oli täynnä treenaavia koirakoita, HYVÄ ÄSSÄ! Pata taasen onnistui olemaan karkaamatta ohjaajaltaan mihinkään :) ja onnistui esittämään jopa pätkän hienoa seuraamista häiriöistä huolimatta.

On tää kevät niin kivaa :)

Ai niin... uusia leirikuvia löytyy jo sivuilta.

Leiriä odotellessa...

Monday 4/19/10 time 12:00 PM

viikonloppuna tehtiin omalla porukalla pientä treeniä. Lauantaina molemmille pojille suoria pistoja ja ilmaisua, sunnuntaina esineitä ja vähän tottista. Sillälailla mukavasti meni molemmilla, että hyvä mieli jäi itselle. Positiivisin yllätys oli Padan esineet ja Ässän nouto :). Suurinta häiriötä (ohjaajille) taisi aiheuttaa itsetuhoinen pupujussi, joka kaikessa rauhassa hyppeli edestakaisin treenipaikan vieressä :)

Tänään illalla alkaa piiiitkän talvitauon jälkeen ohjatut tottiskurssit, saas nähdä kuin meitin käy.

Ja tosiaan ens viikonloppuna päästään Peko-leirille, jossa molemmat koirat on haku-ryhmässä. Toiveissa tehokasta treeniä, kivaa seuraa ja mukavat ilmat!

Kankaanpään ryhmänäyttely

Wednesday 4/14/10 time 10:43 PM

Viime lauantaina aloitti Pata viralliset näyttelynsä, kun ikää on kertynyt vaadittavat 9kk. Aivan oli poika jojo-pallona narun päässä, kun jokapuolelle olisi pitänyt päästä kavereita moikkailemaan. Appenzellejä oli ilmoitettu kokonaiset 2 kappaletta, Padan lisäksi paikalla oli junnu narttu Ronettas Bianca, "Vinka". Tuomarina oli Harto Stokmarin. Molemmat junnut käyttäytyivät kehässä ystävällisesti ja nätisti, tosin Vinka kyllä vei tyylipisteet kotiin esiintymisellään :) Molemmat saivat ERI:n ja Sertin, Pata oli ROP ja Vinka VSP. Pienen mietinnän jälkeen päätimme jäädä vielä ryhmäkehäänkin koska harjoitusta kaivataan :)  Kuin ihmeenkaupalla Pata onnistui ottamaan komean seisonnan pariin kertaan arvostelevan hollantilaisen tuomarin katsahtaessa meihin. Pata selvästi herätti hänen mielenkiintonsa. No, loppuunasti ei Padan hermo kestänyt, mutta 8 parhaan joukkoon päästii! Tästä on hyvä jatkaa.

Padan arvostelu: Erittäin urosmainen kokonaisuus, jolla oikeat mittasuhteet. Hyvä pää. Leikkaava purenta, alaleuka saa vielä vahvistua. Hyvä kaula ja runko. Normaalisti kulmautunut. Hyvä hännän kiinnitys. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu joustavalla askeleella. Käytös ok.

Kevättä rinnassa

Tuesday 3/30/10 time 10:25 AM

Ulkona sataa lunta, mutta ilma on keväistä. Päivä on pidentynyt ja linnut laulaa, lumikin on alkanut sulaa.

Pata on kasvanut hienoksi junnuksi joka alkaa olla isoveljen kanssa samaa korkeutta. Kunnollinen treenikauden avaus vielä odotuttaa itseään lumen vuoksi. Pientä tottista otetaan ja rakennuksissa ollaan hakuiltu. Pata keskittyy edelleen ilmaisuun, etsiähän se poika osaa. Ässä tekee varmaa ja hyvää hakua paikasta riippumatta.

Jännitystä riittää kun Pata avaa viralliset näyttelynsä parin viikon päästä ja Ässällä on ollut viikonverran käynnissä kevätkylvöt. Kohta vieraat lähtevät ja vievät Ässän rakkauden kohteen mennessään Saksanmaalle. Toivotaan että siemenet itää :)

Alla on linkkejä joista löytyy uusia kuvia :)

 

http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2ecoe+mixa-nele-und-assa-310310.html

http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2ecof+mixa-assa-ja-pata-032010.html

Vuoden viimeinen ja ensimmäinen

Tuesday 1/12/10 time 6:48 PM

Marraskuussa Ässä kävi Turun kv-näyttelyssä pokkaamassa viimeisen sertinsä ja osallistui Alpenhirtsin kasvattajaryhmään mahtavalla menestyksellä eli Ässä, Zanti, Sabi ja Ronja olivat BIS2 kasvattajaluokassa!!!! Joulukuussa oli Ässän näyttelyvuoden viimeinen koitos eli 12.-13.12. Voittaja ja Pohjoismaiden Voittaja. Lauantaina tuli titteli kotiin eli Voittaja-09, sunnuntaina toinen tuomari asetti samat urokset eri järjestykseen ja Ässä oli PU4. Hyvällä mielellä jää Ässä nyt ansaitulle näyttelytauolle kevättä odottelemaan. Suomen muotovalion arvokin on nyt sitten vahvistettu :D

Nyt on hyvä keskittyä Ässän kanssa tottiksen hiomiseen ja hakutreeneihin!

Pata pikkuinen on jo 20 kiloinen puolivuotias, joka aloitti näyttelynsä sisarustensa kanssa 10.1. kaapelitehtaan pentunäyttelyssä ollen VSP-pentu, ei huono aloitus :) sisko-likka Perla oli ROP.

Padan kanssa ollaan treenailtu tottista tietenkin ja hakua ollaan aloiteltu nyt kun jälki on talvitauolla. Hakuilun idea alkaa olla selvillä eli haukkua pitää kun ukko kököttää kuusen juurella ruokapurkki taskussa.

Niin ihanaa talvea on ollut että paljon ollaan vietetty aikaa lumisessa metsässä kulkien ja nauttien, sekä koirat että ihmiset. Kissat on viihtynyt paremmin sohvan nurkassa viltin päällä :)

Reissusta selvittiin ja kivaa oli!

Wednesday 11/18/09 time 1:47 PM

http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2dmnt+mixa-keski-euroopan-reissu-09.html

Elikäs ylläolevasta linkistä löytyy "muutama" kuva meidän retkestä mukavalla appe-porukalla Keski-Euroopassa. Lähdimme 1.10. liikkeelle 7 ihmisen ja 8 appenzellin joukolla. Eka koitos oli 4.10. Rostockin kansainvälinen näyttely. Siellä Ässä oli hienosti PU1, siskolikka Sabin ollen ROP! Santi oli PU3 ja Tomba PU4 eli ei huono! Kaikki saivat ERInomaiset arvostelut ja Alpenhirts kennel oli kasvattajaluokassa isossa kehässä sijalla 3. Mukava aloitus matkalle.

Sieltä suuntasimme Eislebeniin jalostustarkastukseen, jonka kaikki mukana olleet suomalaiset koirat läpäisivät ja ovat näin saaneet jalostusoikeuden ilman rajoituksia myös Saksassa. Posti kun toi Ässän paperit tässä muutamia päiviä sitten, huomasimme että saksalainen eläinlääkäri oli katsonut Ässän lonkat A/A kuten jo aikaisemmin myös kuvat ottanut suomalainen ortopedi, tosin kennelliitosta kuvat tulivat takaisin A/B:n.

Tämän jälkeen suuntasimme kohti Sveitsiä ja siellä tietysti Appenzelliin! Meillä oli todella onni matkassa, sillä satuimme Appenzelliin juuri kun siellä oli jokavuotiset karjamarkkinat!!! Mahtava kokemus!!! Siellä me kuljimme omien appenzelliemme kanssa keskellä karjamarkkinoita ja katselimme miten paikalliset appenzellit kuljettivat lehmälaumoja vuorilta keskelle kylää, torille nähtäväksi. Mutta kyllä olimme nähtävyyksiä itsekin tai paremminkin koiramme. Ihmisiä kerääntyi jokapaikassa ympärillemme kuvaamaan ja ihastelemaan koiriamme. Aika suuria summia rahaakin tarjottiin mm. Ässän olisi paikallinen kasvattaja ehdottomasti halunnut itselleen ostaa. Hän soitti vielä seuraavana päivänäkin, josko olisimme mielemme muuttaneet tai jospa myisimme vaikka Ässän velipojan Santin. Santinkaan perhe ei koirastaan halunnut luopua, joten jäivät siellä nuolemaan näppejään. Tosin lupasimme että halutessaan saavat ostaa pieniä appe-siemeniä vaikka molemmilta pojilta :) Saimme myös vierailla yhden appenzelli-kasvattajan luona, joka oli kovasti kiinnostunut näistä kolmesta mukana olleesta salskeasta suomipojasta. Hänen luonaan pääsin myös paijaamaan paria pentua, jotka vielä odottelivat omaan kotiin lähtöä. Siinä kyllä iski KAUHEA ikävä pikku-Pataa.

Yhden päivän vietimme Zurichin yliopistollisella eläinsairaalalla, kun pojat, Ässä, Santi ja Tomba osallistuivat siellä tehtävään tutkimukseen. EU-testissä tutkitaan virtsateiden oikein sijoittumista virtsarakkoon (Ectopic ureters). Tältä osin kaikki tutkitut suomalaiset koirat osoittautuivat terveiksi. Sillä vielä matkan toisessa vaiheessa testissä kävi Ässän mummu, äiti, isä ja sisko sekä Tomban sisko. Päivä oli hyvin mielenkiintoinen ja ihmiset siellä hyvin ystävällisiä. Pitivät meille hyvin havainnollisen luennon tutkimuksesta englanniksi. Loppupäivän pojat sitten toikkaroivatkin appenzellin katuja pikkusen krapulaisina, muuten koko tutkimusrumpa sujui oiken mallikkaasti.

Kaikenkaikkiaan päivät Appenzellissa olivat ihanat, maisemat upeat ja ruoka hyvää! Näiden "tankkauspäivien" jälkeen suuntasimme kohti bratislavaa hiukan kasvaneella karavaanilla kun Tarja, Ben ja Alpenhirts Ronja liittyivät Appenzellista porukkaan mukaan. Seuraavaksi mukaan liitty Taina ja Tami sekä Hannu ja Nando. Viimeisessä aallossa lentämällä tuli Tuija ja Mika sekä Pirjo ja Jaffa. Koko porukka iskussa kahmimaan tittelit WW-09 Bratislavasta.

Ja niinhän siinä kävi, kaikki jaetut WW-09 tittelit appenzelleissa lähti Suomeen! Ässän äiti ja isä ottivat voittajatittelit ja siskopuoli Ronja oli juniorivoittaja. Jaffa oli PU3 ja Santi PU4! aikamoinen perhejuhla! Kaikki suomalaiset saivat ERInomaisen arvostelun :) Tätähän sitten illalla juhlittiin hyvällä ruualla ja juomalla, sen minkä pitkältä näyttelypäivältä jaksettiin :)

Tänän jälkeen meidän ryhmä hajaantui kukin tahoilleen. Me lähdimme kotiin Prosselshaimin kautta, jossa yövyimme Janden perheen luona. Siellä Ässä ja Tomba tapasivat vielä yhden morsian ehdokkaan ja pääsivät pitkästä aikaa vapaana juoksemaan lenkillä! Mikäs sen mukavampaa :)

Loppumatka sujui pienen koti-ikävän merkeissä ja ihanaa oli päästä kotiin katsomaan kuinka Pata oli kasvattanut itselleen piiiitkät jalat :)

Tästä matkasta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, mutta katselkaa kuvia ja kuvitelkaa loput. KIITOS kaikille mukana olleille mahtavasta matkasta!!!

 

 

Syksyn tuulia

Saturday 9/26/09

Aika menee niin ettei perässä pysy. Elokuun viiminen viikonloppu kului meillä tiiviisti näyttelyissä. Lauantaina oli Valkeakoskella sennenkoirien pääerikoisnäyttely, jossa Ässä oli hienosti VSP, häviten niukasti siskolleen Sabinalle. Mukava oli päivän aikana nähdä ennätysmäärä appenzellejä kehässä ja tuttuja kehän reunalla. Erityisen hauskaa oli nähdä monta P-pentua, eli Pata sisaruksineen pääsi viettämään puuhapäivää Vuokon autoon. Tuomari teki tarkkaa työtä ja päivä venyi pitkäksi. Sunnuntaina oli vuorossa Tervakosken kv näyttely, jonne ilmestyi paikalle hivenen uupuneita appenzellejä ihmisineen. Ässä oli ROP ja edessä oli piiiitkä odotus ennen ryhmäkehiä. Moneen otteeseen olimme jo jättämässä leikin kesken ja lähtemässä kotiin, mutta jäätiin kuin jäätiinkin ryhmäkehään. ONNEKSI, sillä Ässä oli upeesti RYP2! Kerrankin odotus palkittiin!

Syyskuun 11.-13. päivät vietimme hyvässä seurassa sennenkoirien Pk-leirillä Rokualla. Treenailimme jälkeä hyvässä opissa appe-porukalla. Uutta oppia ja intoa tarttui mukaan roppakaupalla. Sekä Ässä että pikku-Pata saivat kehuja kouluttajaltamme. Ilmat suosivat ja paikka oli hieno, kaikinpuolin onnistunut viikonloppu. Alla linkki josta voi kurkkia kuvia leiriltä.

http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2dfhd+m ... -2009.html

 

Akita kuulumiset ei sitten mukavia olekaan, sillä Imakon vointi en ole kehuttava ollut. Tytön trombosyytti arvot ovat olleet huonot, johtuen mahdollisesti jatkuvista juoksuista. Tätä on nyt koitettu korjailla kortisooni-lääkityksellä. Jokatapauksessa Imakon astutus on hyvin epävarmaa ja tällähetkellä keskitytään vain hoitamaan Imako kuntoon.

Minne hävisi heinäkuu....

Friday 8/21/09 time 1:11 PM

Vastaus lienee, että heinäkuu hävisi pentulaatikkoon ja muihin mukaviin kesämuistoihin :-D

Meillä ei siis ollut pentuja vaan pääsin "kenneltytöksi" Paraisille Alpenhirts- pentujen kasvua seuraamaan. Sillä seurauksella että nyt tuvan lattialla Ässän seurana nukkuu 2.7. syntynyt Alpenhirts Phantom, kotoisammin Pata. Aivan mahtava tyyppi joka löysi tiensä sydämeeni jo parin vuorokauden ikäisenä. 7 viikon odotusaika vain vahvisti sen että juuri tämä pentu kuuluu meille.

Ässä on mahtava isoveli, joka osaa painia Padan kanssa hellyyttävästi lattialla maaten. Aika sitten näyttää miten poikien yhteiselo jatkossa sujuu.

Näyttelyrintamalla Ässä kävi varahandlerin kanssa kehässä Ruotsissa ja Tanskassa. Tuleksena 2xROP, Serti ja Cacibi, eli hyvin meni! Paras anti reissusta varmaankin oli kuulla miten hienosti ja rennosti Ässä oli matkanaikana käyttäytynyt. Kiitos Tuijalle ja handleri- Mikalle!

Alla olevista linkeistä pääsee katselemaan kuvia Alpenhirts P-pennuista n.4viikon ikäisinä ja samalta päivältä isojen koirien rantariemuja. Padalle tehdään oma sivu kunhan ehditään ja maltetaan olla koneella niin kauan.

http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2d2xn+m ... 10809.html

http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2d2x5+m ... emuja.html

 

Akitarintamalta sen verran että Imakolla oli heinäkuun aikana jo 3. juoksut tällevuodelle, eli tyttö juoksee hurjasti. Lääkärillä käytiin tarkistelemassa asiaa ja kohdun ultrauksessa eikä verikokeissa löytynyt mitään akuuttia vaivaa. Imakon karva on jatkuvien juoksujen jäljiltä karmea ja hermot piukalla, joten näyttelyt antavat edelleen odottaa itseään. Nyt katsellaan rauhassa eteenpäin ja toivotaan normaalia juoksuväliä!!! Sekä koiran itsensä että Imakon oman perheen puolesta :-)

Kesäkuu

Thursday 7/2/09 time 4:09 PM

...tuli ja meni... kuten myös kesäloma. Näyttelyissä käytiin ainoastaan Aurassa 6.6. jossa Ässän arvostelu oli jälleen pelkkää ylistystä. Ryhmäkehässä poika jaksoi vielä jotenkuten seistä, mutta se ei auta jos tuomarin katse pyyhkäisee aina pienen pojan yli...

lomailemassa ja päiväretkeilemässä kävimme lasten kanssa Pallaksen seudulla. Meillä oli aivan ihana mökki ja rantasauna Keimiötunturin juurella, keimiöjärven rannalla. Ilmat suosivat ja maisemat lumosivat. Valloitettua tuli Keimiötunturi, Sammaltunturi ja Koivakero. Kuvia koitetaan saada kuvaboksiin ensiviikolla.

Muuten loma tuli vietettyä kotinurkissa akkuja lataillen ja kissojen kanssa pihalla loikoillen. Mökö on kotiutunut niin ettei enää uskoisi sen muualla asuneenkaan. Kulkee pihalla kuin pantteri konsanaan... ja on ottanut omaksi paikakseen koirankopin katon.

Imako on toipumassa superjuoksuistaan, jotka ovat ottaneet henkisesti koville murkkuikäiselle neidille. Nyt vielä hetki odotellaan, niin joskos päästäisiin terveystutkimuksiin pikkuhiljaa...

Toukokuu

Thursday 5/28/09 time 7:59 PM

Nyt on aloitettu Ässän kanssa kesän ulkonäyttelyt Somerolla, Raumalla ja Helsingissä. Ilmat on suosinut ja arvostelut ovat olleet pelkkää ERInomaista :-)

Vappuna Ässä kävi heilastelemassa Wilman kanssa, mutta pentujen sijaan Wilma sai pahan kohtutulehduksen eikä tule koskaan pentuja saamaan :-(

Onneksi Wilma on sentään toipumaan päin.

Ruskeasuolla kävimme myös osallistumassa ja oppimassa appenzellien jalostustarkastuksessa. Mukava ja hyödyllinen retki.

Mika ja Ässä kävivät kääntymässä myös BH-kokeessa, tuloksena hylätty. Paljosta ei jäänyt kiinni, mutta tuomaroinnista emme valita. Ensikerralla paremmin.

Maastoreenailu on nyt jäänyt vähän vähemmälle, mutta yhdet hälytreenit sentään pääsivät käymään.

 ---------------

Imako on jatkanut yllättäen alkaneita juoksujaan jo 5 viikkoa! Oliskohan silläkin hormoonit sekaisin kun tytön perheeseen syntyi pikkuinen poikavauva :-)

 ---------------

Meidän perheeseen muutti kolme vuotias leikattu kissapoika Mökö.

Oikein ihastuttava nuorimies. Kisu tosin on sitä mieltä että moiset koltiaiset saisivat pysyä aika kaukana. Salaa taitaa kuitenkin vähän tykätä...

Tänään on Kisua ilmeisesti pistänyt joku, ampiainen ehkä. Kun tulin töistä oli Kisun naama ihan turvoksissa. Nyt hemmotellaan mummoa ja toivotaan pikaista paranemista.