Reissusta selvittiin ja kivaa oli!

Wednesday 11/18/09 time 1:47 PM

http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2dmnt+mixa-keski-euroopan-reissu-09.html

Elikäs ylläolevasta linkistä löytyy "muutama" kuva meidän retkestä mukavalla appe-porukalla Keski-Euroopassa. Lähdimme 1.10. liikkeelle 7 ihmisen ja 8 appenzellin joukolla. Eka koitos oli 4.10. Rostockin kansainvälinen näyttely. Siellä Ässä oli hienosti PU1, siskolikka Sabin ollen ROP! Santi oli PU3 ja Tomba PU4 eli ei huono! Kaikki saivat ERInomaiset arvostelut ja Alpenhirts kennel oli kasvattajaluokassa isossa kehässä sijalla 3. Mukava aloitus matkalle.

Sieltä suuntasimme Eislebeniin jalostustarkastukseen, jonka kaikki mukana olleet suomalaiset koirat läpäisivät ja ovat näin saaneet jalostusoikeuden ilman rajoituksia myös Saksassa. Posti kun toi Ässän paperit tässä muutamia päiviä sitten, huomasimme että saksalainen eläinlääkäri oli katsonut Ässän lonkat A/A kuten jo aikaisemmin myös kuvat ottanut suomalainen ortopedi, tosin kennelliitosta kuvat tulivat takaisin A/B:n.

Tämän jälkeen suuntasimme kohti Sveitsiä ja siellä tietysti Appenzelliin! Meillä oli todella onni matkassa, sillä satuimme Appenzelliin juuri kun siellä oli jokavuotiset karjamarkkinat!!! Mahtava kokemus!!! Siellä me kuljimme omien appenzelliemme kanssa keskellä karjamarkkinoita ja katselimme miten paikalliset appenzellit kuljettivat lehmälaumoja vuorilta keskelle kylää, torille nähtäväksi. Mutta kyllä olimme nähtävyyksiä itsekin tai paremminkin koiramme. Ihmisiä kerääntyi jokapaikassa ympärillemme kuvaamaan ja ihastelemaan koiriamme. Aika suuria summia rahaakin tarjottiin mm. Ässän olisi paikallinen kasvattaja ehdottomasti halunnut itselleen ostaa. Hän soitti vielä seuraavana päivänäkin, josko olisimme mielemme muuttaneet tai jospa myisimme vaikka Ässän velipojan Santin. Santinkaan perhe ei koirastaan halunnut luopua, joten jäivät siellä nuolemaan näppejään. Tosin lupasimme että halutessaan saavat ostaa pieniä appe-siemeniä vaikka molemmilta pojilta :) Saimme myös vierailla yhden appenzelli-kasvattajan luona, joka oli kovasti kiinnostunut näistä kolmesta mukana olleesta salskeasta suomipojasta. Hänen luonaan pääsin myös paijaamaan paria pentua, jotka vielä odottelivat omaan kotiin lähtöä. Siinä kyllä iski KAUHEA ikävä pikku-Pataa.

Yhden päivän vietimme Zurichin yliopistollisella eläinsairaalalla, kun pojat, Ässä, Santi ja Tomba osallistuivat siellä tehtävään tutkimukseen. EU-testissä tutkitaan virtsateiden oikein sijoittumista virtsarakkoon (Ectopic ureters). Tältä osin kaikki tutkitut suomalaiset koirat osoittautuivat terveiksi. Sillä vielä matkan toisessa vaiheessa testissä kävi Ässän mummu, äiti, isä ja sisko sekä Tomban sisko. Päivä oli hyvin mielenkiintoinen ja ihmiset siellä hyvin ystävällisiä. Pitivät meille hyvin havainnollisen luennon tutkimuksesta englanniksi. Loppupäivän pojat sitten toikkaroivatkin appenzellin katuja pikkusen krapulaisina, muuten koko tutkimusrumpa sujui oiken mallikkaasti.

Kaikenkaikkiaan päivät Appenzellissa olivat ihanat, maisemat upeat ja ruoka hyvää! Näiden "tankkauspäivien" jälkeen suuntasimme kohti bratislavaa hiukan kasvaneella karavaanilla kun Tarja, Ben ja Alpenhirts Ronja liittyivät Appenzellista porukkaan mukaan. Seuraavaksi mukaan liitty Taina ja Tami sekä Hannu ja Nando. Viimeisessä aallossa lentämällä tuli Tuija ja Mika sekä Pirjo ja Jaffa. Koko porukka iskussa kahmimaan tittelit WW-09 Bratislavasta.

Ja niinhän siinä kävi, kaikki jaetut WW-09 tittelit appenzelleissa lähti Suomeen! Ässän äiti ja isä ottivat voittajatittelit ja siskopuoli Ronja oli juniorivoittaja. Jaffa oli PU3 ja Santi PU4! aikamoinen perhejuhla! Kaikki suomalaiset saivat ERInomaisen arvostelun :) Tätähän sitten illalla juhlittiin hyvällä ruualla ja juomalla, sen minkä pitkältä näyttelypäivältä jaksettiin :)

Tänän jälkeen meidän ryhmä hajaantui kukin tahoilleen. Me lähdimme kotiin Prosselshaimin kautta, jossa yövyimme Janden perheen luona. Siellä Ässä ja Tomba tapasivat vielä yhden morsian ehdokkaan ja pääsivät pitkästä aikaa vapaana juoksemaan lenkillä! Mikäs sen mukavampaa :)

Loppumatka sujui pienen koti-ikävän merkeissä ja ihanaa oli päästä kotiin katsomaan kuinka Pata oli kasvattanut itselleen piiiitkät jalat :)

Tästä matkasta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, mutta katselkaa kuvia ja kuvitelkaa loput. KIITOS kaikille mukana olleille mahtavasta matkasta!!!